Näin syntyy talvileimikko – ”Vaaditaan erityistä tarkkuutta”
Talvileimikko on hakkuukohde, jossa ei ole mahdollista tehdä hakkuutöitä kesäkaudella. Tässä artikkelissa kerromme, miten talvileimikko eroaa kesäleimikosta ja mitä asioita tulee huomioida talvileimikon suunnittelussa sekä korjuussa ja talvitien tekemisessä.
Sodankylän Askan kylässä sijaitsee yli 20 hehtaarin kokoinen metsäkuviokokonaisuus, joka on ensiharvennuksen tarpeessa. Käsiteltävä alue on aikoinaan perustettu maata auraamalla sekä istuttamalla männyntaimia muokattuun maahan.
Reilun 40 vuoden ikäinen puusto ei kuitenkaan ole helposti saavutettavissa, sillä leimikon äärelle ei vie tietä, eikä ympäröivä pehmeä maasto kanna metsäkoneita tai puutavara-autoja sulan maan aikana. Siksi harvennus ja muut toimenpiteet toteutetaan talvella, kun maa on jäätynyt – eli kohde on talvileimikko.
Talvileimikko on hakkuukohde, josta puuta voidaan korjata vain talvikaudella. Talvileimikkokausi alkaa Sodankylän korkeudella yleensä joulukuussa, kun lunta on maassa ja maa on jäässä. Korjuukausi jatkuu niin kauan kuin lunta riittää, usein toukokuulle asti.
”Talvileimikon tekemiselle on kaksi syytä. Leimikon maapohja voi olla niin pehmeää, ettei se sulan maan aikana kanna metsäkoneita. Tai, kuten tässä tapauksessa, leimikko itsessään on kovalla maalla, mutta sen ympärillä oleva maasto ei kanna koneita eikä alueelle pääse tietä pitkin sulan maan aikana”, sanoo Metsä Groupin metsäasiantuntija Ville Vanha, joka on suunnitellut leimikon.
Ensiharvennuksen tarkoituksena luoda tilaa kasvatettavaksi valituille puille ja saada näin puusto hyvään kasvuun. Ensiharvennuksessa leimikosta tulee lähinnä kuitupuuta. Vanhan arvion mukaan Askan leimikon kertymä on noin 40 kiintokuutiometriä hehtaarilta.
Kuvioille on suoritettu ennakkoraivaus kesällä 2024. Ennakkoraivauksessa poistetaan pieniläpimittainen, korjuuta haittaava puusto raivaussahalla. Ennakkoraivauksessa on kuitenkin otettu huomioon suojatiheiköt, joita jätetään raivaamatta yksi per alkava hehtaari.
Talvileimikko vaatii tarkkaa suunnittelua
Leimikon suunnittelussa määritellään leimikon rajat, korjuun toteutustapa, alueelle johtava kulkureitti, puutavaravaraston sijainti ja ympäristökohteiden huomioiminen. Talvileimikon kohdalla suunnittelutyöllä on vielä kesäleimikkoakin suurempi merkitys.
”Sekä talvi- että kesäleimikot suunnitellaan huolella, mutta talvileimikon kohdalla vaaditaan erityistä tarkkuutta. Esimerkiksi metsäsertifikaatit ja Metsä Group Plus -metsänhoitomalli vaativat ottamaan huomioon sellaisia ympäristökohteita, joita voi olla talvella hyvin hankala nähdä lumipeitteen alta. Siksi on suunnittelijan vastuulla merkitä ne korjuusuunnitelmaan”, Ville Vanha kertoo.
Askan leimikossa on otettu huomioon toimintaohjeiden mukaiset suojavyöhykkeet soihin sekä vesistöihin. Esimerkiksi Metsä Group Plus – metsänhoitomallissa otetaan entistä paremmin huomioon vesistöjen suojavyöhykkeet. Lisäksi Metsä Group Plus – metsänhoitomallissa tehdään harvennushakkuiden yhteydessä kymmenen tekopökkelöä per hehtaari. Tarvittaessa suunnittelija tekee maastokäynnin ennen korjuuta ja merkitsee esimerkiksi leimikon rajat ja suojavyöhykkeet merkkausnauhoilla.
”Talvitien tekeminen on merkittävä investointi, joten pieniä korjuukohteita ei ole taloudellisesti järkevä hakata. Tavoitteena on suunnitella leimikko, joka on riittävän kokoinen ja kustannustehokkaasti toteutettavissa. Sen vuoksi pienempiä kuvioita pyritään yhdistelemään isommiksi kokonaisuuksiksi”, Vanha sanoo.
Askan kylässä sijaitseva reilun 20 hehtaarin leimikko on Davvi Metsän talvileimikoksi keskimääräistä kokoluokkaa. Näin ollen erillisen talvitien tekeminen on perusteltua.
Talvitie on monen talvileimikon perusta
Askan leimikko on Ville Vanhan sanoin ”kunnon talvileimikko” eli pelkkä olemassa olevan tien avaaminen ennen korjuuta ei riitä. Tässä tapauksessa tie tehdään avojängälle, joten tien tekeminen vaatii paljon alustavia toimenpiteitä jo alkutalvesta. Tiestön huomiointi onkin yksi talvileimikkojen suunnittelua leimaavista piirteistä.
Suunnittelupöydällä määritellään talvitien reitti, rakentamistapa ja keinoja ympäristövaikutusten minimoimiseksi. Tien rakentamisessa on myös iso rooli tien tekijän ammattitaidolla.
Askan leimikolle johtavan tien rakentaneen Janne Penttisen mukaan tärkeintä on kantava ja riittävän leveä pohja sekä luonnonuoman ylityksen huolellinen suunnittelu. Jos alueella on jänkää, se käydään polkemassa hyvissä ajoin alkutalvella. Kriittisissä kohdissa talvitien kantavuus tarkistetaan poraamalla reikä lumen läpi maahan asti. Kun pohjat ovat jäätyneet hyvin, pystytään korjuuta ja kuljetuksia jatkamaan pidemmälle kevääseen.
”Suurin haaste talvitien tekemisessä on lauhat alkutalvet, silloin tie ei jäädy kantavaksi. Mikäli lunta sataa paljon ennen pakkasia, se eristää maapohjaa ja maa ei pääse jäätymään kantavaksi. Tämän vuoksi lunta poljetaan läjään ettei se eristäisi maapohjaa. Poljetus aloitetaan pienemmällä kalustolla esim. moottorikelkalla ja tien jäätyessä siirrytään suurempaan kalustoon. Kun tiepohja on tarpeeksi jäätynyt, polanne ja ylimääräinen lumi päästään poistamaan esim. lumilingolla”, Penttinen toteaa.
“Lisäksi reitti on hyvä katsoa valmiiksi jo syksyllä sulan maan aikaan, jotta nähdään vältettävät kohteet jängällä ja muut huomioitavat maastonmerkit”, hän lisää.
Metsäkoneenkuljettaja näkee vähemmän mutta ennakoi enemmän
Metsäkoneenkuljettajan silmin talvileimikon harvennus eroaa kesäleimikosta etenkin näkyvyyden kannalta. Pohjoisessa tavallinen tykkylumi asettaa haasteet latvavikaisten puiden havaitsemiselle. Myös lämpötila asettaa omat haasteensa työnteolle ja työvuorojen suunnittelulle, sillä metsäkoneita ei voi kovin pitkäksi aikaa jättää seisomaan kovaan pakkaseen.
”Parasta olisi tasainen 10–15 asteen pakkanen ja ei liian paljon lunta. Kun on yli metri lunta niin siinä alkaa olla leimikolla kulkeminen haasteellista. Ja lämmintä saa olla päällä”, sanoo metsäkoneyrittäjä Pasi Annala, joka oli harventamassa Askan leimikkoa.
Talvileimikko vaatii myös metsäkoneenkuljettajalta ennakointia. Jos leimikon sisällä on tiedossa jängän ylityksiä tai muita pehmeitä paikkoja, ne käydään yleensä heti ensimmäisenä polkemassa metsäkoneella tai laskettelurinteistä tutulla tampparilla. Sen jälkeen siirrytään tekemään korjuu tai harvennus toisaalle ja annetaan poljetun reitin jäätyä kantavaksi.
“Kuten voidaan huomata, niin talvileimikot vaativat paljon ennakointia ja alustavia toimenpiteitä ennen varsinaista korjuuta. Tästä syystä talvileimikkokohteet ovat monivuotisia hankkeita”, Vanha lisää.
Metsätalouden aktiivinen asiantuntija
Davvi Metsä omistaa Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa lähes 40 000 hehtaaria hyvin kasvavaa metsää. Siitä tuotamme vastuullisen, ennakoitavan ja kestävästi kannattavan metsätalouden keinoin laadukasta puuraaka-ainetta suomalaiselle metsäteollisuudelle. Tutustu tapaamme tehdä kestävästi kannattavaa metsätaloutta.
